Emäntä

Nimi: Hilkka Hangasmäki
Rotu: Pohojammaalaanen
Syntymäaika: 1980
Korkeus: Juuri ja juuri riittävästi
Lonkat: On
Selkä: Vartalon takaosassa
Silmät: Paikallaan

---

 

Olen vuonna -80 syntynyt koiraharrastaja ja asun koirieni kanssa Vaasassa. Pääasiallinen harrastuksemme on pelastuskoiratoiminta, mutta treenailemme myös tokoa aina, kun ylimääräistä aikaa jää. Eli aika harvoin. Tällä hetkellä minulla on yksi koira, eli bordercollie Jäynä.

Sain ensimmäisen oman koiran vuonna 1993 ja se oli rodultaan kultainennoutaja. Nikin kanssa tutustuin paikalliseen koirakouluun ja opetin telkkarissa ja koirakirjoissa näkemiäni temppuja. Se osasikin yhtä ja toista, mutta suoritti tehtävät vaihtelevalla menestyksellä. Niki siirtyi ajasta iäisyyteen syksyllä 2005. Viivi saapui elämääni vuonna 2004, kun opiskelut oli opiskeltu ja asuin omakotitalossa. Peto tuli vain vuotta myöhemmin vuonna 2005 silloisen isännän metsästyskaveriksi. Viivin kanssa tutustuin useisiin eri koiraharrastuslajeihin ja vuonna 2005 pelastuskoiraharrastus rantautui elämääni. Vuonna 2010 sain parin vuoden anelun jälkeen vihdoin luvan bordercollien ottamiseen ja Leo tuli koeajalle. Ja minullehan se jäi. Muutama vuosi tämän jälkeen tulikin sitten elämänmuutosta ja muutin koirien kanssa kerrostaloon Vaasaan. Peto asui kanssamme vuoden verran, mutta se ei sopeutunut uuteen elämään kovasta yrityksestä huolimatta. 2014 Peto muutti takaisin edelliseen kotiinsa ja on sen jälkeen elänyt onnellista elämää lenkkikaverina ja sohvanlämmittäjänä. Jäynä tupsahti laumamme jatkoksi 2016, joten koiramäärä oli jälleen kolmessa. Vaikka jossain vaiheessa jo vannoin, että en enää ikinä ota kolmea koiraa yhtä aikaa. Tällä hetkellä minulla on yksi koira Viivin mentyä tuulen mukaan joulukuussa 2019 ja Leon menehdyttyä kesällä 2017. Petokin siirtyi autuaammille metsästysmaille keväällä 2018. Jäynä-parka joutuu nyt ottamaan vastaan haleja monen koiran edestä ja siitä onkin tullut melkoinen mammanpoika ❤

Vuosien varrella olen kouluttautunut tokon koulutusohjaajaksi ja koetoimitsijaksi. Tosin korttini taisi mennä vanhaksi jossain vaiheessa, kun toko jäi vähän taka-alalle harrastuksissa. Pelastuskoirapuolella kouluttautumista on tapahtunut myös aika paljon. Olen käynyt kouluttajakoulutuksen pari kertaa, ryhmänjohtajakoulutuksen ja vuoden 2016 syksyllä valmistuin Suomen Pelastuskoiraliiton testaajaksi hakukokeisiin. Vuoden 2018 aikana tavoitteena olisi saada myös jälkikokeiden testaajaoikeudet. Ensiapukurssilla olen ollut jo aika monta kertaa ja kävin myös henkisen tuen kurssin. Vapepan etsintäkurssilla olen ollut kahdesti ja viestintäkurssikin on tullut käytyä. Vuonna 2013 olin myös Pelastusopiston Pelastuskoiraohjaajan peruskurssilla. Tämä on kyllä siitä hieno harrastus, että opittava riittää ihan rajattomasti ja aina vaan voi kehittyä lisää.