Lomat lomailtu :)

Noniin, nyt on vihdoin kaikenmaailman saikutukset, joulutauot ja Thaimaan matkat lusittu ja voimme palata arkeen 🙂 En tiedä, onko se ihan kokonaan vaan ihana asia, lomailu on tietty kivaa myös. Mutta Jäynä varmaan tykkää siitä, että päästään taas treeneihin. Ja myönnetään, tykkään kyllä itsekin.

Ensimmäiset hakutreenit pitähkön tauon jälkeen menivät ihan ookoo. Oletinkin, että Jäynällä saattaa olla ylikierrosten takia tuo rullan ottaminen vähän herkässä ja kyllähän siellä treeneissä pari ylimääräistä rullan ottamista nähtiin. Olin varautunut tähän sillä, että kaikilla maaleilla oli PMR-puhelin, kuten myös minulla. Näin voitiin varmistaa, että voin muistuttaa Jäynää, jos se ottaa rullaa turhaan. Ja alkuinnostuksen jälkeen se rullalla leikkiminen unohtuikin. Seuraavat treenit olivat rakennusetsintää ja se tehtiin irtorullilla (ja yksi piilo suorapalkallakin), koska rakennuksissa tuo virheilmaisujen riski on aina vähän suurempi. Varmistettiin näin, että Jäynä varmasti tarkentaa piilot loppuun saakka, kun rullaa ei kerta saa mistään muualta. Katsotaan, mitä tulevilla viikoilla tehdään ulkotreeneissä, kun välillä on joka paikka yhtä jääkenttää.

Myös tottis/kettistreenit alkoivat. Yllättäen Jäynän seuraaminen näytti jo paremmalta. Ei edistänyt ja poikittanut ollenkaan niin paljon kuin ennen! Ehkä oman askeleen pidetäminen ja olohuoneessa tehdyt pikkutreenit ovat auttaneet. Luoksetulojen eteentulot näyttivät myös paremmilta ja onneksi oli silmäpareja katsomassa, että palkatessa oikeasti otan askeleita suoraan taakse, enkä takavasemmalle. Enkä ainakaan Jäynää kohti. Hyppykin lähti sujumaan jo paremmin, kun Jäynä tajusi, mitä siltä halutaan. Teen arkisin lenkeillä Jäynän kanssa aika paljon kaikenmaailman puiden, puskien ja pylväiden kiertämistä ja Jäynä tarjoaa sitä aika helposti muissakin tilanteissa. Hyppyeste oli Jäynän mielestä siis taas näitä kierrettäviä juttuja 🙂 Mutta kun päästiin rytmiin hyppimisessä, niin kiertäminen unohtui. Kettistelineistä vaakatikapuut oli vähän hankalat, kun varsinkin toinen takajalka oli Jäynällä vähän hukassa 😀 Kun sitä ei saanut muka laskettua välillä oikein mihinkään, niin piti sitten seistä kolmella jalalla. En muista, onko Jäynä koskaan tehnyt ennen vaakatikapuita, joten sovitaan, että ei ole. Ensimmäiseksi treeniksi ihan hyvä siis 🙂 Treenit meni mukavasti, eikä Jäynä ottanut suuremmin häiriötä häkissä huutavista koirista ja viereisessä tilassa olevista purutreeneistäkään. Seuraamisessa kontakti katkoi vähän, mutta toivottavasti se tulevissa treeneissä ei katko enää sitä vähääkään.

Kaupunkikävelyllä

Hyvin on päästy siis vauhtiin ja itsekin olen ihan uudella innolla mukana 🙂 Taisi tuo tauko tehdä hyvää ainakin minulle ja luulen vähän, että Jäynälle myös. Jospa nyt oikeasti laitettaisiin sen tottis kasalle muutaman vuoden katteettomien lupausten sijaan.