Viivi lähti viimeiselle matkalle 5.12.2019. Sille oli varattu eläinlääkärille kontrolliaika jo yli kuukautta aikaisemmin, tarkoitus oli ottaa uudet röntgenkuvat ja katsoa, mihin suuntaan tilanne on mennyt. Paria viikkoa ennen varattua aikaa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että aika on nyt tullut. Viivin yskäkohtaukset kuulostivat ja näyttivät pahemmilta ja Viivin vatsanseutu oli koko ajan turvonnut. Olettaisin, että sen oli hieman jo hankala hengittää ja suolistoon kertyi ilmaa. Yskäkohtauksia lukuunottamatta Viivin vointi oli kuitenkin edelleen pääasiassa hyvä ja viimeisenä viikonloppuna kävimme vielä reilun tunnin metsälenkillä. Toisaalta oli myös päiviä, että Viivi ei halunnut lähteä lenkille ja kävimme vain välttämättömät pissatuslenkit kodin lähellä. Lisäsin myös särkylääkkeen maksimiin ja annoin sitä aamuisin ja iltaisin, koska ajoittain Viivi oli aamuyöllä rauhaton. Oletin sen johtuvan siitä, että aamulla annetun särkylääkkeen vaikutus ei riittänyt aina seuraavaan aamuun saakka.
Päätös ei ollut kuitenkaan helppo, mutta olen tyytyväinen, että sain sen tehtyä. Miksi suotta odottaa, että kunto romahtaa ”kunnolla”. Eläinlääkärikin oli sitä mieltä, että päätös oli oikea.
Nyt yritämme Jäynän kanssa jatkaa elämää ilman tätä pientä suurta koiraa. Jälkeensä Viivi jätti paljon fyysistä kokoaan isomman aukon ja ikävä tuntuu ajoittain liiankin raskaalta kantaa. Hyvää matkaa rakas tuhisijani ❤
Kuva viimeiseltä yhteiseltä retkeltä. Viivi kävi vähän tutkimassa nuotiota…
rusketusraidat.wordpress.com 