Kun ilmoittaudut kokeeseen…

Jotenkin niin tyypillistä. Kun ilmoittaudut viikonloppuna kokeeseen, heti seuraavan maanantain treeneissä esiin pulpahtaa uusi ongelma. Eli valeilmaisut. Ilmeisesti Jäynä keksi, että esineetkin voi oikeastaan ilmaista rullalla. Ja myös esineen hajun. Tai melkein minkä vaan hajun. Tässä on nyt sitten otettu käyttöön PMR-puhelimet, eli maalimies ilmoittaa, kun Jäynä kävi ja otti rullan. Näin en sitten hyväksy mitään muita ilmaisuja. Jäynä ilmaisee kyllä siis maalimiehet hienosti ja korrektisti. Mutta kun se rulla on suussa vähän muutenkin.

Yhden kerran Jäynä kyllä teki ihan loistavan esineilmaisun rullalla. Eli löysi maasta alueen merkkaamiseen käytetyn krepin, otti rullaan suuhun ja toi rullan minulle. Tässä treenissä meillä ei vielä ollut niitä PMR-puhelimia, joten kytkin Jäynän näytölle. Hienosti Jäynä vei minut sinne krepille ja meni maahan erittäin mallikkaasti niin, että esine oli ihan siinä etujalkojen välissä. Palkkasin siitä ilmaisusta, koska se oli ihan selvä, mitä Jäynä halusi minulle kertoa. Ja oikeastaan se olisikin ihan mahtava juttu, jos Jäynä ilmaisisi esineet näin. Noin oikeita etsintöjä ajatellen. Mutta… Ilmeisesti Jäynä ilmaisee myös puissa roikkuvia kreppejä ja niitähän kokeessa riittää, koska alueen rajat on merkattu krepeillä. Ja näyttäisi nyt vähän siltä, että välillä Jäynä ottaa rullaa suuhun ilman mitään näkyvää syytäkin. Kokeeseenhan on nyt alle kaksi viikkoa….

Paikkista

Paikkamakuuta on treenattu

Yritän nyt kuitenkin olla panikoitumatta. Eilisissä treeneissä alueelle oli laitettu muutamia kreppejä puihin roikkumaan, että Jäynä tottuisi niihin. Maaleilla oli PMR-puhelimet ja tiesin, koska Jäynä ilmaisee oikeaa asiaa. Heti alussa tuli yksi valeilmaisu, jota en hyväksynyt. Sen jälkeen löytyi ihminen ja ilmaisu oli hyvä. Sen jälkeen Jäynä juoksi yhden kerran rulla suussa, mutta ei tuonut sitä minulle. Kutsuin Jäynää ja otin rullan pois suusta. Siitä etsiminen jatkui mallikkaasti, Jäynä löysi toisen etsittävän ja ilmaisi sen rullalla kuten kuuluukin. Hieman siinä rullan ottamisessa etsittävän luona oli ollut häslinkiä, mutta itsenäisesti Jäynä kuitenkin päätyi oikeaan ratkaisuun. Toivon kovasti, että tässä on kyseessä vain joku erikoinen välivaihe, joka menee ohi, kun hyväksyn vain oikeat ilmaisut. Ja olisi aika hienoa, jos se menisi ohi parissa viikossa. En sinänsä ole erityisen huolestunut tästä, koska luulen, että tämä menee kyllä ohi. Mutta se nyt tietysti vähän harmittaa, että pitikö tämän tulla nyt juuri tässä ennen koetta, kun kokeen jälkeen olisi koko talvi aikaa säheltää 😉 Jos ongelma ei korjaannu sillä, että jätän väärät ilmaisut hyväksymättä, täytynee tehdä vähän aikaa treenejä irtorullilla, jolloin rullaa ei ole missään muualla kuin maalimiehellä. Eli mulla on kyllä suunnitelma 🙂

Sohvalla

Sohvanvaltaajat

Pesuapuri

Pikkuapuri ❤ Tällä kertaa Viivi osallistui heinäseipäiden pesemiseen

Rullailmaisu koevalmis? Ja mitä Viiville kuuluu

Meillä oli tällä viikolla isomman treenin vuoro. Olin tilannut sellaisen harjoituksen, että etsisimme ”tyhjää” jotain 15 – 20 minuuttia ja sitten törmäisimme jälkeen. Tarkoituksena oli, että oppisin näkemään Jäynästä, miltä se näyttää löytäessään jäljen vapaana etsien. Treeni ei nyt mennyt ihan kokonaan suunnitelmien mukaan…

Etsimme melko tyhjää aluetta (oli siellä poluilla joku kävellyt päivän aikana) sen parikymmentä minuuttia ja sitten lähestyimme jälkeä. Näin Jäynästä erittäin selvästi, että nyt törmättiin johonkin vahvaan hajuun. Ilmeisesti Jäynä sai jäljestä hajun ilmavainulla ja lähti itsenäisesti selvittämään asiaa. Oikeastaan treeni meni siinä mielessä suunnitellusti, että Jäynä ilmeisesti löysi jäljen ja päätyi sitä pitkin etsittävän luo. En nyt vaan nähnyt kyseistä tapahtumaa, koska Jäynä irtosi jälkeä etsiessään minusta ehkä 30-40 metrin päähän. Ei siis mitenkään ylettömän kauas, mutta ei tuollaisessa perusmetsässä näe edes sinne 30 metrin päähän. Mutta treeni ei mennyt kuitenkaan millään tavalla pieleen 🙂 Minä en tiennyt, missä jälki menee ja missä ihminen on piilossa, eli en ainakaan auttanut Jäynää mitenkään. Mutta sieltä se tuli rulla suussa ja oli kuulemma ottanutkin rullan todella varmasti etsittävän luona. Innostuin itse vähän liikaa ja kehuin ehkä turhan vuolaasti, koska rullaan luovutuksessa oli pientä säätöä. Muuten ilmaisu oli ihan täydellinen! Tämän treenin jälkeen uskallan ilmoittautua kokeeseen hyvillä mielin. Peruskokeessa alue on eilistä pienempi ja suoritusaikaakin on kokonaisuudessaan se parikymmentä minuuttia. Eli ilmaisun kanssa ei pitäisi tulla ongelmia, mutta toki aina voi sattua jotain yllättävää. En esimerkiksi tiedä vielä, miten Jäynä toimii, kun minä jännitän ihan hulluna… Mutta kokeeseen siis mennään vielä tämän syksyn aikana 🙂 Paikkamakuuta olemmekin treenailleet eri pituisia aikoja erilaisissa paikoissa, mutta sitä saamme vielä treenata lisää, että minä luotan siihen, että Jäynä pysyy. Mutta hyvä mieli jäi tästä treenistä.

Kiimakallio

Sitten Viivin kuulumisia. Sanoisin, että mummolla ei ole kaikki kunnossa 😦 Se on nyt viikon verran nukkunut tosi sikeästi. Sillä tavalla sikeästi, että se täytyy herättää monta kertaa päivässä. On se tähänkin saakka toisinaan pitänyt herättää, mutta nyt on tapahtunut selvä muutos. Se on myös ollut normaalia kärttyisempi. Toivon, että tämä johtuisi vaan ilmojen viilenemisestä ja ehkä vanhoja luita kolottaa kostea sää. Uloskaan Viivi ei oikein haluaisi mennä aina, välillä se on toki yhtä innokas kun tähänkin saakka. Mutta joka tapauksessa käytöksessä on nyt tapahtunut selvä muutos. Seurailen nyt tilannetta vähän aikaa ja voisin tilata Viiville hierojan. Jos aika ja hieronta ei auta, niin täytynee viedä mummeli tutkittavaksi. Viivi on jo niin vanha, että sitä ei todennäköisesti kannata juurikaan hoitaa, löytyi siltä mitä tahansa. Sillä tässä tulee vähän lykättyä tutkittavaksi viemistä. Että jos löytyykin jotain 😦 Mutta toki täytyy pitää mielessä, että tietenkin täytyy tutkia, että Viivi-parka ei kärsisi turhaan jostain kivuista. Aika paljon huolestuttaa, että onko tässä alkanut lähtölaskenta. Toivottavasti murehdin turhaan… Kuitenkin toisina päivinä Viivi tuntuu jaksavan vanhaan malliin ja juoksenteleekin vähän metsälenkeillä. Että jospa se nyt olisi vaan tämä sateinen sää.

Pilvilampi

Reilu viikko sitten retkeilemässä

Vauhtia riittää

Nyt on päästy Jäynän kanssa jäljestyksessä seuraavalle tasolle… vauhdissa nimittäin. Viimeksi oli 350-metrinen vieraan tekemä jälki, joka ehti vanhentua ehkä sen kolme varttia. Nämä illat nyt jo pimenee niin aikaisin, että jos ei halua pimeässä mennä, niin ei oikein työpäivän jälkeen ehdi vanhentaa jälkeä montaa tuntia. Mieluummin tekisin Jäynän kanssa jo vanhempia jälkiä.

Syyskuu2018

Jäynä nosti tällä kerralla jäljen hienosti ja valitsi myös oikean suunnan. Ja siitä sitten lähdettiin tukka putkella. Pysäyttelin herraa välillä, kun se yritti mennä vähän nokka pystyssä. Ehkä tästä syystä Jäynä meni ensimmäisestä esineestä ohi. Jäynällä oli varmaankin esineestä haju ja minä estelin, kun nenä oli pystyssä. Minusta johtuvasta sähellyksestä johtui siis tämä esineen ohittaminen mielestäni. Jälki oli merkitty pyykkipojilla maastoon ja sekin ehkä aiheutti nenän nostelua välillä. Sanoisin, että tämä liiallinen vauhti aiheutti sitä, että Jäynä ei pysynyt jäljellä hirveän hyvin, vaan joutui etsimään jälkeä monta kertaa. Ja siinä kävi sitä, mistä en oikein tykkää: Jäynä etsi jälkeä juosten. Valtava touhottaminen ja ihan oikeasti juoksuaskelia. Liina kiertyy puiden ja puskien ympärille, kun herra touhottaa. Tein sitten niin, että laitoin Jäynän istumaan, selvitin liinan ja sen jälkeen jatkoimme rauhallisemmin. Tämä sama kävi jäljellä useamman kerran ja vauhti tuntui vaan lisääntyvän koko ajan. Itse jäljestys meni mielestäni suurimmaksi osaksi hyvin ja Jäynällä on todellakin halu jäljestää ja edetä jäljellä. Siitä myös huomaa (ja liinassa tuntee), kun se on jäljellä ja kun se ei ole. Jäljellä oli vain kaksi esinettä, noin 50 metriä alusta ja toinen jäljen lopussa. Halusin nähdä, miten Jäynä jäljestää ihan oikeasti. Viimeisen esineen ilmaisu meni hyvin, siinä ei ole huomautettavaa.

Sanoisin, että tämän jäljen perusteella Jäynälle voisi tehdä jo pidempiäkin jälkiä ihan hyvin. Ehkä myös vanhempia, jos tuo vauhti vähän vähenisi ja tarkkuus lisääntyisi. Vire saisi olla vähän alempana, että työ olisi tarkempaa. Kaiken kaikkiaan tämä oli kuitenkin tosi hyvä harjoitus, jossa suuri osa hommasta meni hyvin, mutta saatiin esiin myös ongelmia. Voisi myös päätellä, että ohjaajan opetustavassa on jotain vikana, jos kerran tässä on tulossa jo toinen koira, joka paahtaa jäljellä hirveää vauhtia. Että ehkäpä tässä on taas syytä katsoa peiliin…