Meille kuuluu hyvää ja huonoa |

Jäynän ilmaisut on menneet treeneissä suorastaan erinomaisesti 🙂 Nyt on tehty pelastuskoiratreeneissä koko ketjua ihan oikean etsimisen kanssa, kiintorullalla ja niin, että minä roikun liinan perässä näytölle mennessä. Maanantaina oli oikein hyvän mielen treenit. Jäynäkin tuntuu tykkäävän hommasta valtavasti ja minä tykkään Jäynästä ❤

Kuva: SporttiRakki

Mutta miksi meille kuuluu huonoa? No, Jäynän mahan kanssa on ongelmia nyt ihan koko ajan 😦 Se on ripulilla vähän väliä, maha ei tunnu kestävän oikein mitään. Olen nyt ihmisten kanssa keskusteltuani tullut siihen tulokseen, että ehkä Jäynän vatsabakteerit ovat kärsineet liian monista antibioottikuureista. Asiaa on yritetty auttaa syöttämällä laadukkaita maitohappobakteereita, mutta tilanne ei vaan tunnu helpottuvan. Vaihdoin nyt Jäynälle Royal Caninin Gastro Intestinal -ruuan ja se saa syödä sitä vähän aikaa. Jospa saataisiin vatsa ensin kuntoon, sitten voidaan miettiä jatkoa. Ehkä voisin myös varata joltain suolisto-ongelmien erikoisasiantuntijalta ajan ja keskustella, miten Jäynän maha/suolisto saataisiin kuntoon. Ei tästä nyt tule mitään näin, että vatsa toimii viikon tai pari kerrallaan ja sitten ollaan taas vesiripulilla pari päivää. Ei se nyt niin haittaisi, jos Jäynän maha olisi silloin tällöin vähän löysällä. Mutta kun se on aina heti niin, että yö tai pari menee ulkona juostessa ja Jäynä puskee tavaraa ulos kuin paloletkusta 😦 Juuri tätä kohtaa kirjoittaessa takana on aika uneton yö eilisen siivousurakan päälle, koska ripuli oli alkanut työpäivän aikana. Ehkäpä tilanne ei ole ihan näin synkkä, vaikka tällä hetkellä väsyneenä olen aika turhautunut.

Mutta asiat voisi olla paljon huonomminkin. Niinä päivinä, kun Jäynä on kunnossa, treenaaminen ja eläminen sen kanssa on ihan huippua. Metsässä vapaana ollessaan Jäynä tulee supernopeasti luokseni, jos joku tulee vastaan. Siis ihan itse, en kutsu sitä. Se on muutenkin melkoinen soulreader ja ”kertoo” minulle kaikesta. Siis sillä tavalla, että se tulee aina luokseni, jos havaitsee jotain poikkeavaa. Luulen näkeväni siitä jo sen eron, onko sillä havainto ihmisistä vai eläimistä. Samaten Jäynä ilmoittaa minulle, jos Viivillä on jotain typeryyksiä mielessä vapaana ollessaan. Jäynä on kyllä tässä suhteessa ihan erilainen koira aikaisempiin verrattuna. Luulen, että suurin osa näistä ominaisuuksista on tullut sille äidinmaidossa, mutta ehkäpä olen tehnyt sen kanssa myös oikeita asioita oikeaan aikaan 🙂 Jäynällä on lysy ja liian edessä oleva perusasento, eikä se osaa seurata oikeassa kohdassa. Vieraita koiria se jännittää edelleen, mutta olemme mielestäni edenneet siinä asiassa jo jonkin verran. Mutta se haluaa kulkea mukanani joka paikassa ja tehdä asioita kanssani, sen kanssa on helppo lähteä mihin vaan. Ihan mahdottoman ihana ystävä siis ❤ Jäynä on luikerrellut myös Viivin sydämeen tavalla, johon mikään muu koira ei ole aikaisemmin pystynyt. Nyt muutama päivä ripuliepisodin jälkeen mieli on taas itsellänikin parempi ja uskon siihen, että Jäynän terveysongelmat saadaan kyllä selätettyä.