Jäynän kastraatio – miten se meni?

Jäynän kastroinnista on nyt puolisentoista kuukautta aikaa. Sillä on ollut jo joitain vaikutuksia, tähän mennessä pelkästään positiivisia 🙂

Toipuminen sujui erittäin hyvin. Ensimmäisen yön itkua lukuun ottamatta Jäynä ei vaikuttanut erityisen kipeältä. Särkylääkkeitä annoin sen muutaman päivän ajan leikkauksen jälkeen. Annoin Jäynän juosta vapaana jo pari päivää operaation jälkeen, toki vain yksin tai Viivin kanssa. Silloin Jäynä ei riehu oikeastaan lainkaan. Yritin pitää vain huolen, että haava pysyy puhtaana ja kuivana. Ja hyvin se pysyikin, olisinkohan suihkutellut sen kerran tai kahdesti. Kauluria pidin Jäynällä noin kymmenen päivää, suurimmaksi osaksi varmuuden vuoksi. Silloinkin otin kaulurin pois, kun pystyin vahtia Jäynää. Se ei oikein missään vaiheessa tuntunut olevan edes kiinnostunut haavasta. Ajattelin kuitenkin ottaa varman päälle sen kaulurin kanssa; parempi pitää sitä vaikka vähän turhaan, jos sillä vältetään haavan tulehtuminen ja monen viikon harmit.

Käyttäytyminen ei ole mielestäni muuttunut mitenkään merkittävästi. Ainut asia, jonka olen ollut huomaavinani on se, että Jäynä tuntuu olevan vähän villimpi. Olen ajatellut, että Jäynä-parka on ehkä kuitenkin ollut kipeä tulehdusten vuoksi, vaikka se luullakseni havaittiin joka kerralla melko varhaisessa vaiheessa. Nyt matalaliitoa tuntuu olevan joka tapauksessa entistäkin enemmän. Vaikka pidän kovasti Jäynän ylitsepursuavasta ilosta, niin olen nyt jo rajoittanut tuota lentämistä jonkin verran.

Hierojan mukaan Jäynä tuntui kokonaisuudessaan pehmeämmältä ja rennommalta. Eturauhasen alueen jumit antoivat nyt periksi ja mikäli oikein ymmärsin, kaikki jumit saatiin auki paremmin kuin aikaisemmin. Omaan silmään näytti myös, että Jäynä ei mielistellyt hierojaa ihan niin paljon kuin aikaisemmin. Ehkä sekin kielii siitä, että käsittely tuntui paremmalta.

Selkein ero oli huomattavissa siinä, miten Jäynä suhtautui samassa asunnossa olevaan tärppipäiväiseen narttuun. Neiti Nano liehitteli Jäynää jonkin verran ja tarjoili peräpäätään haisteltavaksi, mutta Jäynää ei kiinnostanut pätkääkään. Lähinnä sitä ehkä vaan hämmensi Nanon tyrkyttävä ja epänormaali käytös. Painikaverin leikit eivät nyt olleet ihan tavanomaisia 😀